... ja muutaki päästäiskrääsää hyvissä ajoin...
Mulla ei nyt oikein pysy vakava mieliala. Olen lukenu vitsejä ja just loppu Neil Gaimanin Hämähäkkijumala. Tänä viikonloppuna ei vaan kertakaikkiaan synny mitään järkevää. Mihinkään keskittyminen ei onnistu, mutta hämähäkkitarina suju kumminki. Olen lukiessa käsitelly vasemman reiteni täysin mustelmille, mutta kivun siirtyminen tai hieronta yleensä on helpottanu ritsan totutumpia oireita. Hyvä vai paha? Ei tiedä, mutta huvittaa ainakin. Jotain se joutilaski keksii, kun fisumman (voi jesumeera näitä näppiksiä, fiksumman, fiksumman) hoitoon pääsee vasta loppuviikosta. (Kirjottelen sormenpäävillitykseni takia muutamien ihailemieni naisten kunniaksi ties monettako päivää ilman kymmensormijärjestelmää satunnaisella systeemillä ja yhtä nopeesti kun se heiltä sujuu. Saan korjata jatkuvasti ja lisäksi omalle tekstilleni olen ollu jo iät ja ajat aivan sokee. Sen näkee niin ku tietää tarkottaneensa ja piste.)
Herneitä on likoomassa ja pajunkissoja on ilmaantunu jo kaksi maljakollista. Tästä se alkaa. Tänään ulkoliikunnassa mietin puihin ripustettavia lyhtyjä, että sellasia vois kyhätä lasipurkeista ja koristella lasimaalilla.
On tässä ohella viisastakin tullut päiseksi, mutta kaikki hömppä vie nyt voiton. Kai se on niinki, että liika vakavuus vaatii vastapainonsa. En muista koska olisin kissojakin käsitelly näin paljon ja olen sitte saanu aivastella myös. Meen saunaan, että saan kissahilseet irti itestäni.
Gaimanilla on myös loistavia sarjakuvia. Oma suosikkini, jonka nimen olen onnellisesti juuri unohtunut, on uudelleentulkinta Shakespearen Kesäyön unelmasta. Joka on tietenkin Villen fantastisin tekele - ja kaikkein omin, kun siinä ei ole kierrätetty muiden kirjailijoiden aikaisempaa materiaalia. No anywho, kyseinen sarjisnovelli on eräänlainen mielikuvituksen nykymestarin kumarrus mielikuvituksen kaikkien aikojen kuninkaalle.
VastaaPoistaGaiman ei ollut mulle ennestään tuttu ja kävi vielä, että luin kirjan puoleen, ennen kuin huomasin kuvan ja esittelyn takakannen sisältä. Meni jotenkin pasmat sekasin, kun en osannut kuvitella kirjottajaa sen näköseksi, ikäseksi tai jo tunnetuksi tai en mä tiedä, miksen tai mikä ettei. Positiivinen havainto samoin kuin se, että kiitokset oli kirjan lopussa. Kiinnostaa siinä vaiheessa eri tavalla tietää, ketä on osallistunu ja sitä rataa. Sarjakuvista mainittiin ja kiinnostuin, samoin kuin muista kirjoistaan. Nyt niihin on entistä parempi motivaatio tutustua; suositus lupaa hyvää ajanvietettä jatkoonkin =).
VastaaPoistaTilasin heti yhden Neil Gaimanin teoksen, jossa kerrotaan amerikan jumalista. Hämähäkkijumalaa ei löytynyt, mutta alotan tästä kuitenkin, ja lisää jos on makuuni.
VastaaPoistaEnsimmäisen hapanlimpun tekeminen vei kokonaisen viikon, ja tuli ryökäleen paksukuorinen. Hapantaikinan juurta on sitten jääkaapissa lasitölkissä tulevia kokeiluja varten.
T. Moster
Omaa tummaa leipää! Vau! Enkä mä edes alottanu vielä koko juttua. Ja tilasit kirjankin. Mä kans yritän vähä piristyä tänään. Aamu ei oikein mahtavia lupaa, mutta katotaan =).
VastaaPoista