Vähä leikkaa taas

Tänään olen melkeen ihmetelly, miten yhtäkkiä olen terävämpi. Tuli muutenkin eilisestä fysiokäynnistä näin jälkeenpäin ajatellen semmonen 'takas ruotuun' -olo. Oli positiivinen kokemus monella tavalla ja tosiaan laitto mut huumoria säästämättä järjestykseen - vastuuseen. Tää menee nyt kiltisti selkäkuvaan ja popsii vattan tyhjennyspillerit. Tää opettelee palleahengitystä ja montaa muuta pientä sekä tekee maltillisia harjotuksia. Tää sai monenlaista infoa ja hoitoa ja kaiken myötä tuli vakuutetuksi, että ihminen tiesi, mitä teki. Mun mies käski sanoa jo sisään mennessä, että laittaa niitä neuloja heti paljo sitte. Unohtu sanoa, mutta tää sai jopa neulahoitoa. Mitä jos järki lähti vähä liikkeelle.

Tyhjennyspillereistä veisteltiin töissä, että viimeistä läskipunnitusta ennen voi apteekin ovi heilahtaa myös toukokuussa. Käytiin etukäteen jo mun ensviikon työpäivän vaiheita virnistellen, kun alotan tyhjennyksen töissä. Tuli juttua jostain tyhjäpäisestä hommasta ja siitä, että voi vedota pönttöön ehkä livahtaneen viimesenkin järjen hivenen. Siis vaikka jo luultiin, ettei kuupassa enää olis mistä ottaa. Näin sitä saa tylsätkin hommat meneen kevyemmin.

Kaikenlaisia seisseitä, hoitamattomia, vaikeita on tullu suorittua selväksi. Hyvä fiilis ja tuntuu, että kaikki on paremmin hallussa. Aurinkokin paistoi kauniisti. Taidan harsia yhdet prinsessahihat kokeeksi, kun sain idean.