Posliinikukka, Vuoripalmu, Fikus ja pari semmostaki, joitten nimeä en enää tiedä. Kolmisenkymmentä purkkia kasteltavana. Ei hyvä. Koitin hakea muutamasta kirjasta toisen unohtuneen nimeä, mutta ei onnistanu. Toista ei kannata etsiä, kun sitä ei ole löytynyt ikinä. Siinä oli latinankielinen nimilappu pitkään ja heitin pois, kun arvelin, että muistan sen loppuikäni, mutta toisin on käyny. Kirjoja selatessa totesin, että onneksi multa on jo montaa sorttia lähtenytkin tai kuollut pois. Tilanne vois olla siis armottomampikin. Monet nykyisistä kasveista on rankalla kädellä nuorennettu tai lähtevät vasta monistuksen jälkeen kasvamaan, ettei mitään totaalista viidakkoa ole myöskään. Marraskuun kaktus alkaa kukkia nyt uudestaan?! Skorpionivaikutus =).
Nyt iski niin hirvee pakkomielle saada jostain noiden kasvien nimet, joita en tiedä, että pakko mennä tekeen jotain fyysistä ja unohtaa koko juttu.
************
Lapioin reitin maakellarille, kun halusin omatekemää mehua lisää. Aikamoinen työ siihen nähden, että siellä olikin enää yksi pullo tähteellä. Isompi porukka hikoili kinoksissa, että se vähä on jo melkein juotu. Nyt olis hyvä vaihe sulattaa pakastin ja keittää loput ylivuotiset marjat mehuksi. Ollaan käsitelty mehupullotkin valmiiksi sillai, että jätettiin niihin vähän kirkasta alkomathoolia pohjalle ja viileeseen säilöön korkit kiinni. Olis helppo juttu. Ehkä huomenna.
Rehkimisen jälkeen makasin selälläni pitkän tovin ja huokailin, kun keuhkot putsiintu kunnolla. Kissa-allergia ei ole pahemmin vaivannu, mutta rankka ulkoilu tekee olon, että jotain ylimäärästä keuhkoista irtoo. Samalla pikaselasin vielä nipun kasvikansioita ja löysin sen erikoisemman: Brachychiton. Leikkasin juuri liian pitkäksi kasvaneen latvuksen taas poikki ja tämä on kai melko vanha kasvi jo, kun tekee liuskamaisia lehtiä. Kumminki semmonen bonsain olonen kituuttaja. Toinen arvotus on luultavasti kuitenki joku hyvinki tavanomanen jukkapalmu. Mulla on ollu siromman lehtisiä, mutta ei se oikeen muukaan voi olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti