Kyllä maalla on mukavaa

Lohduttomuus on fiiliksenä ihan ...seestä. Itsehän sen aiheuttaa typerillä ajatuksillaan, mutta mä ainaki olen hyvä semmosessa. Töistä tultua menin kattoon kaveriani pellettipatea, kun putkissa lirutti siihen tahtiin, että kohta tulee kylmä. Sillä oli tuke suolistossa. Kieputtelin, käynnistin ja odotin......ja odotin. Kylmästä käynnistäminen vie aikaa. Pyörin 'pilkkihaalari' niskassa pajassa ja katselin kaikkea rasvan mustaa, pihalle pilkottavia reikiä siellä ja täällä ja sitä roinan määrää. Istuin välillä tuolille ja huomasin vanhan räsymaton roikkumassa vinssin orrella. Hain sen eristeeksi ison oven alaosaan, kun sieltä paisto päivä. Aloin mietiskellä, että mitä jos olis pakko ruveta nyt asuun siinä takana olevassa huoneessa ja entisessä saunassa. Näin kylmästä lähteä lämmittään uunia ja kantaan vesi jostain. Paten naama oli jo taas punasella siinä vaiheessa. Rukslasin lisää ja käynnistin ja odotin ja odotin. Lähti toimiin. Vielä mietin, että odotanko niin kauan, että pannu lämpenee sen verta, että alkaa pumppu siirtään vettä varaajaan. En kestäny kuitenkaan enää niitä mietintöjäni ja pakenin sisään.

Tuisku on nyt raa'an kylmää ja pakkasta on tarpeeksi. Patterit ei vaan lämpene ja laitan puuhellaan tulta. Ajattelen tuhannetta kertaa tämän maalla asumisen aikana, että jos saisin tehdä kaikki alusta uudestaan, niin rakentaisin alusta alkaen sopivan pienen talon vanhanaikasella rossipohjalla. Eristäisin vähän turhan paksusti ja laittaisin kunnon varaavat uunit, eikä mitään ihmeellisyyksiä. Niihin voisi luottaa ja niitten kanssa pärjäisi tyhmempikin. Kesät tekisin polttopuita ja toisin ne tarkkaan talon lähelle hyvin katon suojaan ja miksei paljon jo sisälle asti. Mulla olisi huone polttopuuta varten sisällä. Talvet vaan viheltelisin ja tekisin iloisena lumitöitä, kun tuli räiskyisi uunissa. Kutoisin sukkaa ja leipoisin leipää, eikä olisi huolen häivää liian teknisyyden, putkiliitosten, vimpainten ja nesteiden kanssa.

Meinaa lohduttomuus tulla jo tämän koneenkin kanssa, kun on hidastunut viikon sisällä huomattavasti. En jaksaisi lähteä tutkimaan ja putsaamaan. Sormet on nyt kohmeessa, että ei mun ompeluksetkaan oikeen etene. Kunhan saan perheen turvallisesti kotiin, ettei tarvi varmasti lähteä ajeleen niitä mistään, niin otan jonku viikonloppuhömpsyn. Flunssa ei tule eikä mene, mutta pistää aivasteleen ja vähä köhiin. Sillekin vois desinfiointi tehdä hyvää. Virkkaan sitte vaikka pannulapun hellan kylessä ja yritän ajatella kaikkea positiivista ja mukavaa. Onneksi en ole yksin tämän ......vatin lämmityksen kanssa. Alkaa olla niin laitoja myöten tarpeeksi kokemuksia, ettei oikeen enää inspiroi.

Niin ja eilen illalla toinen kerto, että meillä on kyllä tuossa yhdessä kohti kivijalassa näköjään aikamoinen reikä yhden ilmastointiputken vieressä. Siellä on semmonen lämmin potero, jota lumivallilla vielä topataan, että lämpö pysyy talon puolella. Sieltä kuulemma tulee ulospäin aika paha haju. Sama seinä, joka on huokunut kalmaa jo sisällekin jonkun aikaa. Mitähän kivaa sieltä vielä ongitaan, kun löytyy kunnon koukut tai jotkut keksitään ja tulee sopiva hetki.

Siinä se