Kato siihen hommaas

Se on nyt sillä lailla, ettei se ole paljon millään lailla. Kävin muutama päivä sitten yhdessä hoidossa ja se vielä lisäsi meneillään olevaa mietiskelyfiilistä. On vähän kaikenlaiset asiat puntarissa, että mitä sitä ylipäätään viittis. Kun ei meinaa viittiä edes ajatella. Pidemmän aikaa olen miettiny näitä kaikkia kirjottamisia ja varsinkin nyt tätä kaikkea sähköistä. Toistan nyt jo jatkuvasti itseäni ja se tuntuu niin turhalta. Olen laittanu pillejä pussiin monella suunnalla. Jos ei ole mitään kannustavaa tai rakentavaa sanottavaa, niin parempi olla hiljaa.

Kävin kuuntelemassa luentoja ja sama pätee esiintymisessäkin. Jos on asiaa ja sen osaa esittää hyvin, niin siitä on iloa ja hyötyä muillekin. On järkeä luennoida. On tullut istuttua myös palavereissa ja ilo kuunnella ihmistä, joka tuntee asiansa ja tuo jotain lisäarvoa kaikkien päivään. Vielä voisi mainita minkä tahansa ammatin harjoittajan - sama juttu. Tuntuu kiertyvän keskittämiseen ja kiteyttämiseen, timantin hiomiseen. Tuskin kukaan on hyvä kaikessa, mutta jonkun asian osaa hyvin ja huomaa pitäytyä kohtuullisessa asiakokonaisuudessa. Siinä se vitsi onkin edes mahdollisuuteen olla tilanteensa tasalla, kun on kohtuullinen ja edes jotenkin hallittava asiakokonaisuus. Pohdituttaa, miksi järkevä rajaaminen ja keskittyminen monilta puuttuu. Toisilta melkein kaikesta =) .

Miksi haluan kokeilla kaikkea? Miksen halua tulla paremmaksi siinä, mikä ei vielä oikein suju ja mikä maalaisjärjellä olisi hyvä kuitenkin hoitaa? Aivan tyhmiä kysymyksiä! Olis nuijalla töitä!

Niin no. Sain siis vahvistusta omille pähkäilyilleni hiukka ylemmältä taholta ja kehotuksen olla yhteyksissä viimeaikasta tiheämpään tahtiin. Omat asiat olis syytä priorisoida tosissaan. Keksis vielä, mikä on se jokin voimia lisäävä oma innostava juttu, koska sarka muuten on aika vaativa hetken aikaa. Eikä kai sitä tarvii mitenkään keksiä. Luultavasti syntyy itestään, kun ottaa lusikan kauniisti käteensä. Hoh hoijaa. Ainakin väsyttää kiitettävästi.