Hellettä pitää

Hellepäivä kului valtaosin salissa, jossa ilmastointi ei juuri tällä kertaa toiminut =) . Onneksi muutama luento osui hermoon; yksi luovuudesta ja toinen kielen merkityksestä monesta näkökulmasta. Seura oli myös mukavaa. Jokainen tajusi, että poikkeuksellisen hieno hellepäivä (5. peräjälkeen) toukokuussa on meneillään ja ollaan sisällä. Oma häpeä. Luultavasti luennot olisivat onnistuneet pihallakin, jos omaperäisyyttä ja erilaisuuden sietoa tai ylipäätään välkettä olisi löytynyt.

Pitkä päivä, mutta viimein kotona ja hellehän jatkui. Ruohon kuritusta, pihasaunan lämmitystä....vaan olipa siellä kaivovedessä kumma ödööri. Pensasaidanne sai tehokastelun ja näen sieluni silmin, että ohjelmassa on tuttua sisiliskon kalmistokaavintaa lähiaikoina. Selviämme tällä kertaa suihkulla sisäsaunassa. Kaikenlaista ohjelmaa muutamaan iltatuntiin mahtuu. Ihmetellä täytyy. Räpsin saunalta tullessa nämä.

Tää on meidän Vinolaa. Tuo pieni on vanha hirsisauna, jonka jatkeeksi tehtiin korkeampi pukeutumistila makuuparvella ja kuten rakennusten välisestä raosta käy ilmi, uusi osa painuu vieläkin vinoon (vanhat puuliiteriosan kivijalat painuu maahan). Kaikki viimeistelemättä, mutta takana on uimalammen aihiot ja pihassa oma kunnostettu kaivo vanhalla kampipumpulla. Miehitysluukusta tulee kesäkasteluun letku ja se ilmeisesti on tiivistämättä kunnolla.

Saunan takapihalla kevätväreissään nuori pitämyspuu. Isompi ihan saunan vierestä kaadettiin, kun katto, piippu ja räystäskourut oli aina rojua täys. Nämäkin on vaan saunapuiksi kasvamassa. Koivut eivät ole kovin kiitollisia puutarhaosuudella, kun vievät kaiken veden maasta. Täällä ei vielä puutarhaa ole perustettuna, että antaa nyt rehottaa.

Mun ajanvietteet hetken aikaa, kun pari päivää oli jääny väliin. Siinä on ruohonleikkuujätettä lentäny pöllipenkille. Kännystä piti joku kerta selvittää ajatuksia. Olen ollu vuosikausia jo on-line-tyyppi, enkä ole kokenu sitä ollenkaan rasitteena. Se jäi joistakin työnkuvista, mutta olen muutenkin mielelläni tavotettavissa. Mua ei ole koskaan rasitettu tai kiusattu, kun oon varmaan niin tiukkapipo =). Lapsen asioiden takia se tuntuu edelleen mielekkäältä, mutta täytyy myöntää, että nykysin puhelin voi unohtua kokonaisiksi päiviksi tai illoiksi milloin mihinkin, jos perhe on muuten kasassa. En edes hermostu, jos joku on tavotellu ja huomaan, etten ole palannu asiaan. Tiukassa oli pitkään säännöstö, että käsin kirjoitettuun vastataan käsin, sähköpostiin sähkösesti jne. Alan rentoutua =).

No sit oli saunan rapulla tää tyyppi. Tosi mukava. Se seiso loputtomasti paikallaan, kun käskin kuvatessa ja lopulta, kun annoin luvan lähteä, se käänsi päätä kuin kuitatakseen ja lähti köpöttään. Rapun reunalta lentoon. 

Nyt en muista puhuinko joskus oksista, joita toin rankatyömaalta. Keräsin ne eilen pitkän ruohon joukosta, kun silloin ei tullutkaan tehtyä hienoja urpumaljoja ja nyttemmin jotain triviaalia ajatellessa vääntelin kymmenkunta erilaista kieppiä. Heitin tämän tyhjään koukkuun roikkumaan ja vaikka se näyttää tosi hautakoristeelta tai jotenki köyhältä, niin annan nyt olla; se oli niitten ajatusten sivutuote ja 'taideteos', joka perhetradition mukaan on siedettävä, koska on polttamalla hävitettävissä =) . Rauha hänen sielulleen, joka viime vuonna, huomenna näihin aikoihin, oli vastikään siirtynyt rajan taa =). 

Oikeestaan Äiti tykkäis näistä vikoista kuvista enemmän ja sillä laitanki ne vielä. "Tekemätön puupino" =) ja korjuun vietävää. Äitykälle!