Niks

Kävin eilen taas hoidossa ja hyvä, kun pääsin hoitopöydältä noustua käveleen. Ritsa on vihotellu sen verran paljon, että kukkapenkit saa nyt hetken olla. Löytyi yhden kanavalinjan pisteet, jotka on kaikki kipeitä. Se viittas ihan omaan juttuunsa, mutta hoitoa tuli monenlaista ja useampaan asiaan. Noin muuten jatkuva liikunta pihassa helpotti kyllä kinttujen hierontaosuutta. Ei ollut enää niin tuskallista.

Tänä aamuna kolmannen tosi huonon yön jälkeen menin taas kovalle lattialle selälleen tekeen jotain, mitävaan, sitä ja tätä, että olo helpottais lonkassa. Keksin uuden systeemin ja suorastaan käskin vinksotuksen meneen kohdilleen. Jotain tapahtui. Sain tehtyä juttuja, joista ei ole voinut unelmoidakaan vähään aikaan. Tunnin venyttelin siinä päästämättä mielestäni paikalleen mennyttä lonkkaa oikeasta asennosta pois. Nyt olen kävellyt yliojentuneesti ja istun kuin isoisä neuloilla suorana, mutta ei tunnu tutuksi käynyyttä särkyä missään. Monesta kohtaa kolottaa eilisen hoidon jäljiltä ja omankin vinksautukseni peruna ihan ranka ristiselän kohdalta - mutta luonnollinen notko palasi selkääni ja pitkästä aikaa pystyn taivuttamaan lonkaa eteenpäin. Taisin onnistua viimein!!! Se on siis kuitenkin ollut SI-nivel koko ajan paikaltaan, eikä mikään iskias. Helposti luiskahtaa vinoon tietysti uudelleen, mutta nyt ainakin tiedän, millä saan sen kuntoon. En tiedä, miten onnellinen oikein olenkaan ja uskoako tätä todeksi. Tuskin uskallan tehdä mitään.

Korjasin terassilta pedit pois ja kyllä sain aikaa palamaan. Suoraselkäisenä kyykkyyn, jos jotain piti ottaa lattialta. Yhtään kurkotusta en yrittänyt mihinkään suuntaan. Kuulostelen jokaista tuntemusta ja kyllä nyt istuessakin on erilaista kuin kuukausiin.  Eikä sitä jäytävää tunnetta tai hermokipua koko kintussa. Juhlaa! Tänään otan rauhassa ja nautiskelen.

*******

Ei tainnut riittää usko. Tai olishan se nyt ollut vähän liian hyvää ollakseen totta. Tai jotain semmosta. Hienoa oli, mutta sitä kesti vain sen, mitä sitä kesti. Kokemusta rikkaampana. Mitähän vielä. Tut-ankh-amon saa sympatiani - klemppa parka. Kävin kuumassa hiekassa kävelyllä ja melkein oli ku Egyptissä. No ei melkeinkään, mutta hellettä piti ja lyhyeksi jäi vaivasen reissu. Ei tässä sitten muuta tällä kertaa. Hyviä ötykuvia.