27.12.2009

Taas ollaan menossa

Molen sen verran plutoninen persoona, että jälleen kerran olen käynyt läpi oman lähtöni ajatuskuvion. Se on kuulemma ihan terveellistäkin ja meditaatiokeino jopa, mutta nyt tässä mietiskelen, mitä rakentavaa tällä kertaa olen oivaltanut. Ehkä sen, ettei ole mitään mieltä pitää yllä raastavaa identiteettikriisiä näitten kirjottamisiensa kanssa, jos kerran on hegetön sanotaan puolen vuoden päästä. Ylipäätään minkään 'panttaaminen' ei tunnu kovin mielekkäältä, jos ei aikaa ole tarpeeksi, mihin odottaa. Panttaamisesta tuli heti muita mielleyhtymiä, että ei kai se silti ole järkevää paljastaa kaikkia pantti/rekisteritoimistoon vietäviä ideoitaan. Voihan ne nyt edes pitää oman porukan tietona. Vai miten se on ja kuka sen sanoo. Mikä on edes mun porukka? Onko se paljon enempi jossain täällä kuin kotona ikinä, täh?

Niin, siihen olemasta liukenemiseen vielä. Olen tämän ystäväpiirissä monesti puhunut, miten nurkkansa olisi hyvä käydä läpi ennen lähtöä, ettei jälkeen jäävien tarvisi seuloa tolkutonta sulppua hamaan tappiin saakka. Senkin olen puhunut, miten ihailin äitiäni, kun lähdöstään ajoissa vinkkiä saaneena teki siinä asiassa huolellisen työn. Oli oikein ilo hoitaa asiat loppuun. Ei mitään epätoivosta tullut käsiin ja silti jäi vielä paljon nauramista henkilökohtaisille erikoisuuksille - vai liekö löytäjän omia mustia aukkoja. Monellako teistä on käytössä 60 hyväkuntoset alushousut? Got ya. Mulla alkaa olla, kun sattu koko.... Tässä iskee taas se identiteettikriisi. Onko tutut kaikki jo niin perillä mun luonteesta, että osaa ottaa tän huumorilla, asia asiana ja lopulta elämänä. Moniko jaksaa ymmärtää kierrätystä ihan loppuun saakka ja sitten taas toisaalta - mitä välii. Minä tietysti elin vuosikausien aivopesun siitä, miten naisella voi olla paljon alusvaatteita, ettei niitä tarvi jatkuvasti pyörittää liian rankoissa nykyajan pesukoneissa, jotta vaan siekaleet lopulta lentelee. Samoin tietysti miehellä voi olla, yhtälailla. Ehkä tää on jopa ihan tavallista, enkä tiedä mitään tavanomasesta määrästä nykypäivänä. Kertokaa, niin vedetään keskiarvo. On tyyppejä, joilla on kolmet ja ne pestään käsipelillä tai siinä sukkapullossa takakontissa. Taas mä eksyin pelkkiin kalsareihin.

Sitten on se, että peilikuvastaan näkee silmien tilanteen lisäksi, miten olis syytä kuitenkin tarkistaa elintapansa, vaikka ei oliskaan sitä aikaa tai terveyttä, ja varsinkin, jos ei ole. Ainahan pienemmällä taakalla selviää paremmin heikkonakin. Tolkuttomista ylipainoista ei ole kyse, vaan lähinnä siitä, mitä elimistö joutuu kelata näillä systeemeillä läpi päivittäin. Monipuolisemmin voisin katsoa ravintoaineita kehiin. Hippasen enempi happea ja liikettä. Mielialakuvioista puhumattakaan. Mistä taas tulee mieleen monikin tapaus. Marttyyrit on rasittavia terveinäkin! Ympärillä olevia soisi säästettävän edes tässä asiassa.

Jokohan nyt olisin. Ei, kun eipäs vielä. Jos on jotakuinkin rajattu aika jäljellä, niin eikö olisi mielekkäämpää saada jotain yhteishyödyllistä vielä aikaan ehkä sen sijaankin, että pelkästään siivoo jälkensä. Jos jäljelle jääville jää (jäisiä jäniksiä jäännöskoppaan jäkättämään jää jää jää) jotain kivaa, niin eivätkö mieluusti korjaisi muutaman kapallisen roviolle. Ehdottomasti!

Mitä jää käteen tän kertasesta lähdöstä? Kauhee paine, että mitä kivaa sitä oikeen järjestäis!

2 kommenttia:

  1. Tyttärellä, Venus Kauris, on näitä venusmaisia tavaroita oikein kauriinomainen varasto.
    Niin alusvaatteita kuin käsilaukkujakin, koruja.
    Käsilaukkuja (nuoruuden villityksiä)ja koruja hän laittoi lahjakiertoon tänä vuonna. Poikaystävänsä sanoi, että kyllä niitä vielä jäi ihan lahjakkaasti varastoonkin..toisekseen hän osaa tuhota mummonsa lailla turhia tavaroita, mistä minulla olisi oppimista. Mut miten 8 huoneen rapu voi tuhota yhtään mitään, kun joskus voi tarvita.............:)

    Noista alushousuista,löytyy kahden viikon kierto about joka päivä vaihtaa.Käyttämättömiäkin löytyy, mutta niissä ahistaa, puristaa, painaa sauma tai jotain, eikä herkkähipiäinen kuu jellona , nousujouskari voi semmosia pitää.
    Roskiin laitetaan kun muu kuin alkuperäinen väri alkaa hallita...:)Alusvaatteet niinku petivaatteetkin pitää olla kunnollisia.
    Eikä Kuu-Jellona voisi kuvitellakaan pitävänsä toisen entisiä, never ever.Et silleen.

    Älä ota paineita.
    Joku sanoi joskus, että kun kotoaan lähtee reissulle,niin koti pitää näyttää siltä, että sinne voi kuka tahansa tulla yllätysvierailulle ja että sinne on itsekin mukava palata.
    Joo, kyllä osaan jättää jo tiskitkin kesken kun mentävä on. Siitähän löytyvät.
    Ikävä ne on siitä löytää, muttei ole vielä maalima siihen kaatunut.
    Mitä vanhemmaksi sitä tulee, sitä suurpiirteisemmäksi sitä näköjään tulee.
    Kuin myös tarkemmaksi niissä asioissa, missä on aina ollut tarkka.

    -nikki-

    VastaaPoista
  2. Joo, en ottanu paineita. Teemaan sopivasti tein lumitöitä ku viimestä päivää ja vissiin asenne tarttu, kun toinenki teki virityksiä ja lähti meneen pitkin ja poikin ku viimestä päivää. Piti oikeen kuvata. Jotenki käsittämätöntä, että teit nykyään mitä hyvänsä, niin päädyt tutkimaan netistä, miten joku osa-alue hoidetaan loppuun koneavusteisesti. Toisaalta, oppiipahan viimeseen asti jotain uutta =). Kaikki hierominen jäi tyystin huushollin suhteen.

    VastaaPoista