Purkaa ja tekee

Sukurasite vissiin iskee. Äiti jo kerto omastaan aikanaan, että sai kohtauksia, jolloin yhtäkkiä purki jonku vaatteen siisteiksi palasiksi ja nyppi langat huolellisesti pois. Ei välttämättä koskaan koonnu nipusta mitään, mutta tuli vaan innostus purkaa edes. Mun äiti sitten purki tilkuiksi ja melkein aina teki uutta tilalle. Oli lisäksi täydellisyyteen pyrkijä, että purkas ja teki, jotta tuli riittävän hyvää jälkeä. Mua koukuttaa nyt virkkaus ja yhen neuleen purkasin osin ja virkkasin uutta tilalle. Myönnän, että pariin kertaan purkasin koko kaulusviritelmän pois, kun niskaan jäi omituista poimun häivää, mutta lopulta tuli hyvä. Eilinen ilta meni myöhään systeemijutun purkamisessa, siirrossa ja uudelleen kokoomisessa. Vielä pitäs hankkia kimaltavaa lankaa, että sais kokeilla koristetähtien virkkausta.

Tytön joulukalenterista tuli tänään kunnon värikäs ja paksu twistinaru ja kaikkein eniten mielissään oli kattiparat. Ne on sentään repiny ja kiskonu sitä vuorotellen sekä välillä yhtäaikaakin älyttömien hepuleitten kourissa, kun se jäi virityksiin valmiiksi. Meni koko katras ihan älykääpiön asteelle kerralla. Tervettä todeta, että tässä taloudessa on halvat huvit.

Informoin toissa aamuna tytärtä käsitteen "vehkeet" ulottuvuuksista. Nyt selailee Ihmisen historiaa ja selittää, että siellä on mies ihan alasti. Sillä on kuulemma vaan tommonen suoja vai onkohan sillä vehkeitä ollenkaan. Hmmm. Tämän lausunnon merkityksestä otetaan täsmennys vasta tuntuvasti myöhemmin. Nyt vaan kokosin itseni pikasesti ja arvelin, että eiköhän ne siellä piilossa ole.

Näistä tunnelmista unikuvia katsomaan. Melkein jo jännittää, mitä tuleman pitää.