Joskus sanat punnitaan tarkkaan

Onhan taas tullut yliopistoa, miten sanansa kannattaa punnita ja ylipäätään paras, kun ei puhu mitään. Tänään olisi sitten ohjeet takaraivossa saanut puhua joko ruotsiksi, ranskaksi tai englanniksi. Valitsin tietty itselleni helpoimman. Koska olen ylioppinut, ettei mitään pidä lipsauttaa, niin en kerro minkä tai mihin =). Onko mulla nyt hyvä olo? Ei! Mutta ei hätää, kun kaikki muutkin voi yhtä huonosti. Nyt vaan toivon, että osaan elää oppieni mukaan; etten rupea kostonhimoiseksi, vaan osaan antaa anteeksi. Välillä elämä järjestää kunnon risukasoja.

Olen pari päivää ajanu 'uudella' kotterollani ja tykkään. Ei tule ikävä luksusta, eikä jämäkkyyttä. Ei edes virtaviivasuutta ja ylisiisteyttä. Olen selvästi kotonani räminässä ja toimiva, tilava, työrukkanen vaan kerta kaikkiaan sopii nykyiseen elämääni paremmin. Vaihteet pitää saada ite vaihtaa ja vaikka siitä ei eka kerralla heti juuri mitään tullutkaan, niin toinen kerta meni jo vanhaan malliin. Talliliiteriin peruutus kävi entistä haastavammaksi ja valehtelematta oli millin tuhannesosasta kyse, ettei toinen peili hipassu karmia, kun eilen eka kerran kokeilin. Nyt tosin peileistä ja ikkunoista näkee paljon paremmin, että kyllä mun täytyy pystyä. Lähipäivinä on edessä totaalinen pesu ja ilmastoinnin sun muun putsaus. Rojun pitää jotenki olla semmosta, mitä se perimmiltään onkin - rojua. Ei tule nostettua tupperikippoa jalustalle.

Meillä kävi ilmakuvan myyjä. Olisko ollut 15-vuotisen asumishistorian viides. Joitakin kuvajaisia olen haalinut, mutta lähinnä, että voi seurata asioitten kehittymistä. Otettiin nyt yksi välivaihe. Rotiskon katto olis pitäny välttämättä maalata uusiksi viime kesänä ja framilla oleva pajan pääty on koko mun asumisen ajalta punamultaamatta. Ei semmosta voi katella varsinaisena tauluna. Kehykset tuli väkisin, mutta ne voi käyttää johonki muuhun taideteokseen. Kohta mulla on sitte semmonenki.

Noi yhet kuvaa monopolin pelitilanteen, kun käskin etenemään sänkyä kohti. Varotoimi kai siltä varalta, kun katit kumminkin pelaa talot ja lippulappuset huutsunhiivattiin monet kerrat ennen jatkoa. Aaa. Tällä kertaa kaikki kerätään vahingoista viisastuneena laatikkoon talteen. Edistystä.

Joulu on jollain tapaa pysyny etäisenä. Saapas näkee, tuleeko vielä liki ennen kuin on totaalisti ohi. Ehkä pitää ensin päästä irti töistä. Viikko vielä. Mun kasvihuoneesta ajoissa pelastamista amarylliksen sipuleista toinen tekee kukkavartta. Vasta huvikseen laitoin multaan pari viikkoa sitten, että ei millään ilveellä jouluksi kerkee, mutta tulee kuitenkin kukkimaan. Ihmettä! Joka vuosi haalin sipuleita, istuttelen kesällä kukkapenkkeihin ja sinne ne sitten useimmiten unohtuu paleltumaan. Nyt on pari viimevuotista, joitten en kyllä antanu lehtien voimaa imeä itteensä. Muistaakseen jossain mielenhäiriössä leikkasin ne veks vielä vihreinä. Siksi kukinta onkin niin ihmeellistä.

Meniskö kattoon Mentalistin. Nyt olis aika. Alkusysteemit on jo menny, mutta en yleensäkään kato juonen takia.