Kevät tulee

Taas on yhtäkkiä sama hengenahdistus ku jouluna kuusen kanssa. Kävin lenkin käpyttämässä rauhallista keskusteluvauhtia, mutta sisään tultua melkeen hengitys vinkuu. Oli pilvistä ja sato luntakin, että otsoniaukot ei ehkä pahimmin vaikuttanu silmiin, vaikka kirkasta lunta riitti. Aamusille hankikantohiihtelijöille pakotin aurinkolasit, kun sillon paisto. Jostain tuli nyt risupolton haikuja, mikä saattaa vaikuttaa keuhkoihin ja aamusta tankkasin kyllä aiheuttajapölyä mettäkissan takkuja raastaessa. Oli nyt mitä hyvänsä, niin voin rehellisesti sanoa, että ahistaa =).

Sain eilen multaa, että viimeinkin tulis laitettua tomaatin siemenet. Taas meni myöhäseksi. Se oliki sitte mustaa multaa, että tuli vaihdettavaksi mullat muutamiin huonekasveihin ja niistä irtos sitten köyhempää idätysmultaa. Laitoin lobeliaa ja vaaleen keltasta petuniaa myös. Sitten tietysti pari yllätyspurkkia ulkomailta tuotuja random siemeniä ja paprikaa, ihan vaan juur kaupasta ostetusta suippo-punasesta. Huonekasvijutska jäi sillai päälle, että nyt tarvii saada lisää multaa ja hoitaa muutama myöhemmin vielä. Kattoo sitten samalla, jos tämä taimikasvatuskin riistäytyy. Monta vuotta on ollu melko hiljasta, että siinä mielessä vois ihan hyvin seota välillä. Käyttäis edes vanhat varastot pois ja hävittäis ikivanhat. Avomaankurkkujen siemenissä on vuosi -97. En ole heittäny, kun aina ne vaan itää ja hyviä tulee. En ole oikeesti nyt pariin vuoteen laittanu ollenkaan, mutta pakko on kokeilla ennen ku heitän =).

Se on tänään taas kaverisynttäriä ja Schleich -tuotesarja on edelleen se juttu. Kerrankin lelut, joihin ei ole vastaan sanomista. Eivät ole valmiiksi pureksittuja tarinakehityksen tai toiminnallisuuden suhteen ja kaiken lisäksi ovat huolellisesti tehtyjä anatomian, värien, kokojen sun muun puolesta. Itsekin voisin muutamaa katsella vaikka töissä, eikä työparikaan pahastuisi, kunhan muistan möläyttää välillä: "Muu!" ja laittaa äkkiä hepan tai minkä nyt ikinä pupun piiloon. Tähän liittyy mieluinen sisäpiirin vitsi ja muisto. Nytkin näen onnellisen, villiintyneen ilmeen hauskan tyypin silmissä. On asioita, jotka jäävät loppuiän voimavaroiksi <3.

Mulla on jossain iskemätön 4 gigan kamerakortti, mutta olen nähny sen varmasti viimeksi saarella kaukana täältä. Kamaa on himassa ja suurin osa siitä on tullut ainakin kertaaleen käännettyä ympäri. Juu ei. Se ei silloin suostunu workkimään, mutta nyt aattelin, että ehkä toisessa laitteessa. Juttu jää testaamatta tällä erää. Ehkä menen tankkaamaan jotain epämääräsiä lastuja ja sillai. Enää ei muuten ahista. Olisko sormilla nypyttäminen auttanu? Löysin muuten mielenkiintosia piirustuspapereita, öljyvärejä, kyniä, vihkoja, ideoita....