Olipa taas vaiherikas työpäivä. Hädin tuskin olen toipunut oudosta taudistani; vieläkin pää on ontto ja heikottaa. Kävin sitten päivän päätteeksi koskella räpsimässä. Kuva on melkein kuin jostain hienommastakin paikasta. Luonnossa olo kyllä heti tasottaa.
Meiltä loppui eilen kaivosta vesi. Eipä ole tapahtunutkaan ennen. Onneksi on kaivoja ja pihasauna. Elämä on nyt tietysti taas hiukan haasteellista joiltain osin, mutta kerrankos sitä sätkitään yllättävässä olosuhteessa. On niin paljon muuta, että odotellaan rauhassa.
Kaivurikin on kotiutunut ja sisäänajettu. Ei mikään kukkanen ulkoisesti, mutta hoitaa hommansa. Saa kyllä hoitaakin, kun mahdollisesti jo tänä iltana siirtyy tositoimiin.
Taidan mennä nyppimään rikkaruohoja ja laittamaan purkkiin talveksi sisään tuotavia kasveja. Ihanaa, kun on lämmin ilma. Tekee mieli kehitellä loppusyksyn retkipesiä vaikka minne ja kokeilla yöpyä vaikka minkälaisissa nurkissa. Eilenkin pihasaunalla meinasin kammeta keskeneräiselle pukuhuoneen parvelle ja jäädä sinne yöksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti