Mökkielämä karusellissa

En sitten ryhtynyt. Tuli muuta karusellia päällekkäin. Yritän nyt edes kuvin osallistua ja olla avuksi jossakin alustavassa.

Viikossa on ollut kohokohtia. Töissä ensin terapeuttista yksin selviämistä ja muutama hyvältä tuntuva yhteistyökuvio alullaan. Koskaan ei tiedä, mihin elämä vie, mutta aina tunnistaa matkan varrelta tahot, joihin haluaa lopun ikäänsä olla yhteydessä. Huippukohta oli tietysti uuteen elämään liittyvä kokonaisuus, joka kulminoitui 'kotikäyntiin' =). Jotain siinä vaan on, kun kaikki on kohdillaan ja jopa näin vaativaan silmään myös visuaalisesti. Ei luonnolleen voi mitään. Täydelliseen kuosiin sopi vielä inhimillisyys, tuttuus, sopiva vaatimattomuus, maalaisjärki ja kaikkea vastaavaa - ihanaa! Ehdotinkin, että jäisin sinne saunaan asumaan...kuin talviunille. Ehkä vähän itsekästä, että talon kenties paras paikka, mutta kerrankos sitä... Työssäkin viihdyn, kun aina on omalla aaltopituudella olevaa seuraa. Jo-ka-puo-lel-la! Sovittaako ne taajuutensa mun tasolle, vai toimiiko jokin magneetin tyyppinen, että vedän puoleeni omalle tasolleni sopivaa populaa. Pääasia, että sujuu ja viihtyy. Toivottavasti ne muutkin =).

Olen käyny vetkutettavana, kokenu taas kerran jonku ihmeparantumisen keskellä viikkoa ja sitten pisteltävänä. Väriraitaa tuli kuontaloon myös. Silti on jotenkin alavireistäkin ollut. Ei melkeen viitsisi puhua lumesta tai öisestä tuulesta, mutta totuus on, että hirvitti molemmat. Isoja viisauksia on kuultu kotisykolookeilta, mutta mun härkäset senku isonnnneeee. Kuinka laitetaan peltikattoa, jos oikeen tuulee ja tulee lunta? Kuinka pysyy vesijohdot jäätymättä taivasalla, jos on tuulta ja pakkasta öisin? Olen kuullu juttua hevosten isoista päistä ja hyvinkin tajunnut oman mielenvikasen tilanteeni, mutta joku nyt pistää hermoilemaan perin järjettömästi. Kannattaa oikeen kolmen aikaan herätä ja teppuroida nurkasta toiseen leluihin kompastellen, sisälle vahingossa jääneitä kissoja ja rauhassa nukkuvaa lasta säikytellen ja sitten peittelyn, jupinan ja rauhottelun jälkeen miettiä pari tuntia syntyjä syviä. Valkotakkiset hoi!

Liikaa kaikkea ja onneksi samaa on tiedossa jatkossakin, niin ei kerkii turhia miettimään. Pari yövierasta tiedossa ja neljä huvipuistoapuria huomiseen, mikäli säät sallii. Jaan kakkua nyt omankokosiini siivuihin. Mulle ihan pieniä; ne yövieraat. En puutu huvipuistoon etukäteishermoiluitten jälkeen tipan vertaa. Ens viikkoa tai mitään en edes ajattele etukäteen. Sovittu! Oikeesti mulla on syyslomaviikko edessä ja siitä tulee....., mitä asenteellani muovaan. Nyt viimeistään meditaatiotila edes hetkeksi ja sassiin =). Ja, jos ei, niin ei sitte.

Pipa putos lattialle ja meni säpäleiks. Vessaan kannattaa aina laittaa niin iso ikkuna, että pöntöltä näkyy vyötäröstä alaspäin ja näinpä sammuttaa valot suurimman osan vuotta, ettei akvaariovalo tee tehtäväänsä. Karvaotukset pesee toistansa (kielellä) monta kertaa päivässä samassa tuolissa, mutta varsinaisista unista ei koskaan tuu mitään....järjetöntä pesemistä. Sokkeliheikit on saapunu. Yks muumioitunu löyty keväisiä myös ihan loukusta, enkä viiti kertoa tästä enempää. Meillä on kuitenki passi pelannu kiitettävästi ainakin keittiössä ja aivan turhaan, kun sokkelit on keksitty. Kiva aamulla kattoa passipoliisin korvista, missä liikettä vieläkin ilmenee.... Kumman ottasit: puu-uunit (ja sokkeliheikit) vai nykyaikasen lukaalin? "En ny oikeen tierä poijalle sanua."

Tässä nyt mennään ikuisuusasiaa läpi. Jos ei eletä poikkeusaikoja, eikä olla poikkeusoloissa muutenkaan, niin valitsenko asumismuodon, joka on kaikin puolin viimesenpäälle vai ....tyydynkö vähempään ja otan kaikenlaista epämäärästä... jopa poikkeusoloissa toimivaa. Toistaiseksi... otan kaikenlaista, vaikka en varaudukaan mihinkään. Otan jo pelkästään omaa rauhaa ja vapautta tehdä, mitä haluan. Otan etäisyyttä. Otan nipun luonnonhenkiä ja vastaavaa pörhellystä. Otan tilaa ja olosuhdemahdollisuutta vaikka minkälaisille otuksille itseni lisäksi. Otan! Ottasinko jonku koirulin kohtapuoleen? Sitä myöten jonku sille soveltuvan kulkuneuvon. Otanko? Ei kai. En juuri vielä, mutta saas näkee. Otan nyt ensin kolme riiviötä ja yön, joka on hyvää treeniä tulevaan. Otuksia on montaa laatua ja aina saan parasta!

Pihalla kattelee pieni lumiukko =).