Sydän turvassa nelkkarissa

Postikorttimaisemat pysyy ja kinokset on korkeat. Kahlasin pihasaunalle, mutta ovi ei auennut, vaikka miten kiskoin ja potkin. Naljailinkin, että siellä on joku laittanut haan sisäpuolelta kiinni; haluaa olla rauhassa. Sai olla tällä kertaa, mutta kyllä mä sinne vielä menen. Nyt ei laitettu perinteistä joulusaunaa ja haluan nähdä, että siellä on kaikki hyvin. Kattejen kanssa kävelin pienen lenkin ja nauroin yhden jätösten peittelylle, kun teki tien pientareelle melkein pyramidin, eikä meinannut olla ikinä tyytyväinen lopputulokseen. Lopulta lähdin menemään ja huusin sen irti pakkomielteensä kimpusta. Sitäkin kinoksen raavintaa ja kumparetta saattaa joku vielä ihmetellä, että mikä eläin tekee tommosta hulluutta.

Jossain välissä selailin läpi astrologisia blogeja, joita joskus olen enempikin seurannut ja eksyin yhtä vähän aikaa sitten löytämääni kirjoittajaa tutkimaan tarkemmin. Meni melkein pää pyörälle, miten joku ihminen voi olla pedattinen kirjaamisessaan ja aikaansaava. Alusta lähtien olen sen verran älynnyt, että kyseessä ei ole mikään taulapää, mutta enpä olisi ikinä uskonut, että on sitten noin käsittämätön. Vähän tuli olo, että kyseessä voi olla jonkunlaista kansalle tyypillistä 'pakonomaista suorittamista' (ja mahdollisesti tekijänä jokin rajoittanut menneisyys), mutta sittenkin. Tarkoitan tuon positiivisesti, koska tunnen tapauksia ja kyse on jonkunlaisesta kilpailuvietistä ja hurmoksesta, joka tulee äärimmäisyyksiin viedyistä suorituksista. Jos on fyysisesti oikein treenattu ja kestävässä kunnossa, niin monenlaisia kiinnostuksen kohteita jaksaa ja ehtii käydä läpi. On meitä kyllä moneksi. Kyseisen tyylisillä ihmisillä ei välttämättä ole perhettä tai ns. normaalia elämää. Tässä blogiosoite http://vlivina.blogspot.com/ , mutta profiilista löysin varsinaiset sivut ja aikaansaannokset. Jotenki kokonaisuudessa kismittää se, että suurin osa asioista on harrastetyylisiä ja kaikkien ulottuvilla. Joku sitten tekee vähän kaikkea pitkäjänteisesti ja tietysti kehittyy.

Nettiyhteys oli tuntitolkulla tänään katki meidän idyllissä. Katolta tuli lumet rymisten, että puista tulee välillä samaan tahtiin langoille. Putsasin koneelta turhia ohjelmalatauksia ja laitoin jopa levyn eheytyksen. Yhden löytämäni virkkausmallin otin ruudulle ja väsäsin vähän sen mukaan tämmösen.

Olis pitäny olla enemmän kontrastia lankojen väreissä, mutta noi nyt sattu oleen vielä pöydällä joulutähtien jäjiltä. Rivit ei ole tarkkaan katottuja ja tein omia sovelluksia jutellessa ihan muuta. Silti tuli jo aika nelkkari. Kehityskelponen idea, vaikka en minä noita luultavasti toista tee.

Talo hiljenee, joten yökyläjengikin on varmaan simahtanut. Hyvä juttu. Minä myös hiippailen orrelle.